30joulukuu

Tutkimus mobiiliverkkojen nopeuksista: vertailussa DNA, Telia ja Elisa

DNA:n liittymällä korkein keskimääräinen latausnopeus

Tuore Omnitele Oyn tutkimus vertaili kolmen Suomen suurimman operaattorin, DNA:n, Elisan ja Telian, mobiiliverkkonopeuksia pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Tutkimuksessa Moin liittymienkin hyödyntämä DNA:n verkko saavutti suurimman keskimääräisen latausnopeuden. 🤓🚀

Tutkimuksen mukaan DNA:n verkkoa hyödyntävällä liittymällä saavutettiin korkein keskimääräinen latausnopeus kaikissa mittaukseen kuuluvilla alueilla. DNA:n liittymällä suurin saavutettu keskimääräinen latausnopeus oli 538 Mbit/s, Elisan liittymällä keskimääräinen suurin latausnopeus oli 414 Mbit/s ja Telian liittymällä 398 Mbit/s. Esitetyt tulokset on aluekohtaisia keskiarvoja ja tulokset operaattoreiden välillä vaihtelivat osittain alueiden sisällä paikkakohtaisesti.*

Keskimääräinen latausnopeus pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Tampereen seudulla Omnitelen mittauksen mukaan. Kuvan lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/.

Omnitelen mobiiliverkkonopeuksia mittaava tutkimus toteutettiin loka-marraskuun aikana 12 kaupungissa, jotka sijoittuivat pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Tampereen alueelle. Tutkimuksessa vertailtiin DNA:n, Elisan ja Telian nopeinta kuluttajalle tarjolla olevaa liittymää älypuhelimella, joka pystyy hyödyntämään myös 5G-verkkoja. Mittauksessa tarkasteltiin nimenomaan liittymien latausnopeuksia, sillä verkkoliikenteen siirtyminen laitteeseen on ratkaisevassa osassa usein laitteen käytön kannalta ja vaikuttaa muun muassa siihen, miten nopeasti ja tarkasti videot, sivustot sekä kuvat latautuvat.

Myös vuonna 2020 Omnitelen mittauksessa DNA:n verkkoa hyödyntävällä liittymällä saatiin älypuhelimella suoritetussa vertailussa korkein keskimääräinen latausnopeus, 313 Mbit/s. Elisan liittymällä keskimääräinen suurin latausnopeus oli tällöin 267 Mbit/s ja Telian liittymällä saatu nopeus 215 Mbit/s. DNA:n 5G-verkon keskimääräinen nopeus mittauksissa on siis noin vuodessa kehittynyt 71,9 % nopeammaksi!**

Toimivan ja nopean verkkoyhteyden merkitys kasvaa

Toimiva ja nopea verkkoyhteys on noussut yhä tärkeämpään rooliin. Vuonna 2020 etätöiden lisääntyessä myös datan käyttö kasvoi huomattavasti kotitalouksissa ja toimivan verkon merkitys korostui. Myös videoita kulutetaan nykyään enemmän, ja nopeiden yhteyksien sekä laadukkaan kuvan tarve näkyy mm. laitevalinnoissa: myydyimmät puhelimet vuoden 2021 lopussa olivat pääsääntöisesti jo 5G-valmiudessa olevia älypuhelimia.

Älypuhelinten käytön lisäksi monet kodin laitteet hyödyntävät verkkoa. Esimerkiksi jääkaappi, valaistus, sälekaihtimet ja pölynimuri on jo monella yhteydessä verkkoon helpottamassa arkea ja luomassa sujuvuutta sekä tunnelmaa päivän kulkuun. 5G-verkon nopeus ja lyhyt vasteaika mahdollistavat myös yhä vaativampien verkkoa hyödyntävien laitteiden kehityksen.

5G-verkko on jo suurimman osan suomalaisten käytettävissä – myös Moin 5G-liittymien hyödyntämä DNA:n 5G-verkko kattaa kuuluvuudeltaan jo noin 3,5 miljoonaa ihmistä eri kaupungeissa. Ja 5G-verkkoa kehitetään edelleen jatkuvasti yhä useampien käyttöön.

Lue lisää aiheesta:

Miten yhdistää älykoti ja vuokra-asuminen?

5G-verkko eli 5Gee – seuraavan sukupolven mobiiliverkko

5G-laitteet esittelyssä

Tutkimus liittymänopeuksista 2020

*Omnitelen tutkimus mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksista 11/2021. Keskimääräiset latausnopeudet esimerkiksi Helsingissä olivat DNA 588 Mbit/s, Elisa 443 Mbit/s, Telia 417 Mbits/s. Tutkimus toteutettiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turun seudulla ja Tampereen seudulla. DNA:n liittymän keskimääräinen latausnopeus oli suurin jokaisessa mitatussa kaupungissa. Tulokset on esitetty aluekohtaisina keskiarvoina. Tiedonsiirtonopeudet ja operaattoreiden keskinäinen järjestys vaihtelivat paikkakohtaisesti mitattujen alueiden sisällä. Tutkimus toteutettiin operaattoreiden nopeimmilla 5G-kuluttajaliittymillä ja 5G-kyvykkäillä älypuhelimilla. Lisätietoja: dna.fi/5G.

** Vuonna 2020 mittauksessa oli mukana Suomen väkiluvultaan 10 suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Pori), ja se toteutettiin marras-joulukuussa. Näin ollen tulokset eivät täysin suoraan ole vertailukelpoisia keskenään.

Voit lukea Omnitelen raportin kokonaisuudessaan täältä.

Edellinen artikkeliEdellinen artikkeliSeuraava artikkeliSeuraava artikkeli